Pro Puu -galleria 4.1.-2.2.2019

Visakoivu halutaan nostaa yhdeksi suomalaisen muotoilun ja suunnittelun kulmakiveksi kehittämällä sille uudenlaisia käyttösovellutuksia. Visakoivun teollisen mittakaavan käyttö on nykyisin vähäistä, vaikka materiaalia on runsaasti tarjolla. Visakoivikko päätehakataan yleensä 60–70 vuoden iässä. Harvennusvisaa on alkanut kertyä merkittäviä määriä 30–40 vuotiaista leimikoista.

Suomalaiseen muotoiluun halutaan tuoda visakoivusta tehtyjä pienesine-, kaluste- ja sisustusratkaisuja, joissa tämä ainutlaatuisen materiaali hyödynnetään uudella ja raikkaalla tavalla. Visan ilme -näyttelyssä haetaan raikkaita ja uusia näkökulmia ja ideoita perinteikkään visakoivun käytölle.  

2Visakoivun käyttötavat voidaan jaotella kahteen pääperiaatteeseen: kokopuutyöstöön ja viilutukseen.

Visakoivu kaadetaan mieluimmin kevättalvella, jolloin veden määrä puussa on pienimmillään. Jos rungot ja oksat tahdotaan kuivattaa sellaisenaan, täytyy ne ensin aisata. Rungon kehälle tehdään kolme tai neljä tuohen rikkovaa leveää viiltoa kirveellä tai vuoluraudalla ylhäältä alas saakka.  Aisatut puut kuivataan ulkona varjoisessa paikassa sateelta suojassa. Ulkokuivaus kestää 2-3 vuotta runkojen paksuudesta riippuen.  Pölkkyjen päät suojataan usein maalilla tai liimalla halkeamisen ehkäisemiseksi. Mikäli halutaan visapuun ulkopinta nilan alta näkyviin, on paras kaatoajankohta mahlan juoksun aikaan myöhemmin keväällä.  Tällöin jälsi ja tuohikerros irtoavat helpoiten puun pinnalta. Visatukkien sahaus tehdään heti kaadon jälkeen. Mikäli käyttötarkoitusta ei vielä tiedetä, sahataan puutavara useimmiten tuppeen, jolloin pinnasta sahataan ensin ohut siivu ja sen jälkeen mahdollisimman paksut lankut niin että tukki sahataan kuitenkin keskeltä halki.

1

Arvokkaimmat visaviilut päätyvät mm. koristamaan yksityiskoneiden ja jahtien sisustuksia, autojen kojelautoja, julkisten tilojen sisustuspintoja sekä huonekaluja. Oksavisasta ja harvennusvisasta tehdään erilaisia pientuotteita ja koriste-elementtejä.

Visalle ominainen rakenne on mahdollistanut etenkin sen hyvän sorvattavuuden.  Muu puusepän työstö onkin jo huomattavasti haastavampaa. Lastuavassa työstössä on syytä olla erittäin terävät höylät ja taltat.  Visalla ei ole selvää rakenteellista kasvusuuntaa niin kuin tavallisilla puilla vaan puun syyt kulkevat mutkitellen pitkittäin ja poikittain rungon suunnassa. Tämä ominaisuus auttaa esineiden sorvauksessa pyöreiden muotojen säilymisessä. Pintakäsittelyssä ollaan siirrytty synteettisistä lakoista takaisin ns. luonnonmukaisiin pintakäsittelymenetelmiin.

VISATYYPIT

Paukuravisa

Rungossa tiheässä pientä, tuuman läpimittaista paukuraa. Halutuinta oksattomana ja mahdollisimman pitkänä paksuna pölkkynä. Tällä hetkellä kaupallisesti arvokkain ja eniten kysytty visa.

A5 paukuravisa


Kaulavisa

Rungossa vuorottelevat selkeät paksunnokset ja niiden väliset ohuemmat kaulakohdat. Puuaineessa visakuvio esiintyy vahvana paksunnoksina ­– kaulojen kohdissa sitä ei ole lainkaan.

A5 kaulavisa


Juomuvisa

Rungossa kulkee pystysuuntaisia rihlamaisia harjanteita ja niiden välisiä juomuja. Puhtaan juomuvisan puuaineksen poikkileikkauksessa ei useimmiten ole visalle tyypillisiä kuvioita. Sen sijaan juomuvisan ja paukuravisan sekamuodoista voi löytyä hyvin kauniita visakuvioita.

A5 juomuuravisa


Rengasvisa

Rungossa poikittaissuuntaisia, päällekkäisiä 5-10 cm korkeita paksunnoksia. Puuaineksen poikkileikkauksessa ei näy tyypillisiä visakuvioita, vaan vaaleita, heijastavia kuvioita, joista on tullut käytäntöön nimitys jäävisa tai jääpuu.

 A5 rengasvisa

 


Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja Pro Puu ry ovat käynnistäneet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää, miten visakoivun käyttöä saataisiin lisättyä teollisen mittakaavan tuotannossa.Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy ja ProPuu ry ovat käynnistäneet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella hankkeen, jonka tavoitteena on selvittää, miten visakoivun käyttöä saataisiin lisättyä teollisen mittakaavan tuotannossa. Hankkeen avulla lisätään visakoivun arvostusta ja mietitään sille jatkojalostuskohteita.

logot