Ennen kuulumatonta – kulta soikoon
Mauno Hartmanin (1930-2017) näyttely Ennen kuulumatonta – Kulta soikoon on jatkoa marraskuussa 2020 Pro Puu -galleriassa pidetylle Ennen näkemätöntä -näyttelylle.
Idea tämän kertaiseen näyttelyyn syntyi Pro Puu -yhdistyksen ja Hartmanin perheen yhteistyönä osana yhdistyksen 25-vuotisjuhlaohjelmaa. Pro Puu kunnioittaa näyttelyllä ensimmäisen kunniajäsenensä elämäntyötä. Hartmanin ja Pro Puun läheisistä suhteista kertoo myös se, että hänen muistonäyttelynsä pidettiin Pro Puu -galleriassa vuonna 2017.
Katsaus Mauno Hartmanin tuotantoon on perusteltu myös siksi, että tänä vuonna Lahti sai vuosikymmenten odotuksen jälkeen uuden taidemuseon, Malvan. Lahden taidemuseolla on testamenttilahjoituksen perusteella laajin kokoelma Hartmanin suuria hirsitöitä (museon Hartman-kokoelma käsittää yli 500 teosta mukaan lukien maalaukset ja muut pienemmät työt). Suurista hirsitöistä näyttelyssä on mukana Hartmanin Pro Puu -keskukseen tallentama Länsilounas II, joka on näyttelyn aikana esillä Pro Puun Ullakko-galleriassa.
Hartmanin muut suuret hirsiteokset ovat nähtävänä Mauno Hartman – Life and Art videossa, joka on tehty tätä näyttelyä varten.
Noin 20 minuutin videossa käydään läpi Hartmanin elämää ja elämäntyötä.
Ennen kuulumatonta – Kulta soikoon -näyttely painottuu pienempiin veistoksiin sekä maalauksiin ja reliefeihin. Osa näyttelyssä esillä olevista töistä ei ole ollut aiemmin julkisesti esillä. Mukana on myös katsaus Hartmanin grafiikkaan, jota hän teki erityisesti 1980-luvun puolivälissä.
Näyttelyn keskeinen teema on luonto ja meri, jotka olivat taiteilijalle hyvin rakkaita. Tämä näkyy erityisesti maalauksissa, joista pystyy tunnistamaan Hartmanin Nauvon saaren rannat ja puut. Esillä olevien veistosten materiaaleina on puu ja niiden pintakäsittelynä lehtikulta ja lyöntimetalli, joista tulee näyttelyn toinen alaotsikko.
Näyttelyn päätöitä on Aurinkotuuli vuodelta 1985. Tämä suurikokoinen työ (90 x 250 x 175 cm) näyttää leijuvan kevyesti tuulessa. Erityinen veistos on samoin Kotipiha III vuodelta 1998. Kotipihan toinen versio on pronssiin valettuna Eeva-Kaarina Volasen ja Sakari Puurusen hautamuistomerkkinä Hietaniemen hautausmaan taiteilijakukkulalla.
Näyttelyn suuret maalaukset ovat Syksyä-sarjan työt (1993/98), jotka on maalattu tervalla ja petsillä sekä osa kankaalle vuonna 2006 maalatuista Tunnustus-sarjan töistä.
Esillä on sarja guassimaalauksia, jotka syntyivät Hartmanin Teneriffan matkan aikana 1989. Häntä kiinnosti erityisesti Pico del Teide -tulivuori ja sen kolmiomainen muoto. Hän tutki sitä useista eri kuvakulmista. Kolmiomainen muoto kiinnosti häntä muutenkin, mistä esimerkkinä ovat mm. Syyskuu-sarjan työt.
On ennen kuulumatonta tai ainakin vähän tiedettyä, että Manu teki suurten veistosten ohessa runsaasti maalauksia. Niistä Teneriffalla syntyneet ovat kooltaan pieniä ja Hartmanille epätyypillisen värikkäitä kuten Palmu- ja Teide-sarjat. Matkojen aikana syntyneet maalaukset ovat hänen matkapäiväkirjojaan. Toteutus on aina aitoa Hartmania.
Näyttelyyn sisältyy katsaus Hartmanin grafiikkaan, jota hän teki eniten 1980-luvun puolivälissä. Mukana ovat tärkeimmät serigrafiat Santa Maria ja L’Autunno. Esillä on myös Telakka-sarjan litografioita. Niistä kuten Hartmanin puupiirroksista tehdyt vedossarjat ovat pieniä ja niitä on saatavissa rajoitetusti.
Näyttely on koottu Hartmanin perheen ja Pro Puun yhteistyönä.
Mauno Hartmanin töitä voit katsoa myös Instagramissa